Vaalipäivän iltana upposin ystäväperheen soffaan, väsyneenä vaalityöstä ja jännityksestä, vaalitulosta seuraamaan TV-ruudusta. Riemu nousi hillitömästi kun 12,5 tuli näkyviin ja se riemu ej laskenut vaikka numerot laskikiin 11.8.Alf Svensson näytti hillitysti tyytyväiseltä. Myös helpottunut Göran Perssoni hymyili, totesi että monet äänestäjät jäi soffalle mutta että hallitus jatkaa. Gudrun Schyman oli aivan kun tavallisesti, ej mitään muuta näyttänyt kun määrätietoisuutta. Uudet puolueen johtajat Lars Leijonborg ja Lennart Daléus meni ohi ilman muistiin jäämistä. Ja Carl Bildt, joka pääministerinä mielestäni oli älykäs valtiomies, vaikutti aika verettömältä. Henkilö joka näytti huonon häviäjän tyyliä oli Birger Schlaug. Eikö hänen täytyisi kestää vastonkäymisiä?
Ensimäisen kerran kun olin valtiopäivillä (91-94) oli puolueella 26 eduskuntapaikkaa ja kolme ministeriä hallituksessa. Kaikki olimme uusia, aloimme alusta lähtien kalustamalla kanslian, hakemalla pätevää henkilökuntaa, oppimalla uutta työmuotoa. Viime vaalikautena oli puolueella 16 edustajaa. SE oli kovaa työ! Tällä kertaa tulee olemaan paljo helpompaa kun saatiin 42 eduskunnan jäsentä, kaikki kokeneita polittisesta työstä ja kansliassa on jo pätevää henkilökuntaa. Maakäräjille noin 170 henkilöä ja kuntiin viellä enemmän.
Nyt on neljä vuotta edessä joina ponnistellaan noudattamaan suurinta mahdollista vaikutusvaltaa. Kristdemokraatit on pitänyt lujasti kiini arvoasioista, vanhoista, tunnetuista totuuksista joita moni kaipaa palaavan yhteiskuntaan - rehillisyytä, luottamusta, turvaa. MEidän monivuotinen uurastus on saanut kannatusta valitsijoilta.
Yleisesti katsoen jäi monenlaisia kysymysmerkkijä vaaliyön jälkeen. Miten (s) tulee laatamaan hallituksen eteen päin? Tuleeko sellainen tilanne että kd täytyy ryhtyä yhteistyöhön demarien kanssa vastuuta ottamaan maan asioista? Tuleeko esimerkiksi Saksan vaali tulos Asian kriisin vierellä vaikuttaamaan heikkoa s-hallitusta Ruotsissa niin ett se kaatu toimintkauden aikana? Täässäpä onkin kysymys-merkkeijä!
- Oma jännitykseni jää palamaan viellä muutamaksi päivää. Paikka tuli Sörmlandilaiselle kristdemokraatille eduskuntaan - mutta kuka sen saa? Lääninhallitus laskee rastit vasta muutaman päivän kuluttua. Ej politiikka ole ikävää. Se on vaan joskus kärsivällisyyttä koettelevaa.
Liisa Rulander, Kristdemokraatien valtiopäiväehdokas vai.....
Muutamia pykälijä Kristdemokraatien politiikasta suomeksi sinulle joka olet tosi kiinostunut. Jos sinulla on omia kysymyksiä voit tehdä ne suoraan e-postilla.
Suomalaisille vähemmistöasema oli jo valtiopäivillä ollen -91 yksi minun ensimäisistä alotteista ja tietysti olen ilonen että nyt kommittéa on yksimielisesti päättänyt ehottaa samaa asiaa. On nyt vaan vaaleissa varmistettava että uudet valtiopäivät sisältää ihmisiä jotka äänestävät ehdotuksen läpi!
Työttömyys ja verotus kuuluu yhteen Ruotsin politiikassa siksi että täällä on Euroopan korkein verotus. Kristdemokraatit tahtoo vähentää työntekijöiden verotusta mutta myös tehokkaammin avittaa yritysten perustamista byråkratiaa vähentämälla valtion tasolla ja kunnantasolla tiloja tai teollisuusmaata tarjoamalla.
Perheille tahdomme tarjota valinnanvapaus lastenhoidossa. Ehdotamme verotettua hoitopalkkaa 1-3 vuotiaille lapsille, 3. 660 kr/kuukaudessa. Jos vanhemmat valitsee käyttää rahat päiväkotiin, kunnan- tai privat-omistettuun, koko summan saa vetää pois verotuksessa ensimäisestä kruunusta saakka. Lapsilisät 700 kr, ja korkeampi asuntotuki lapsiperheille niinkuin eläkelläisille .
Koulu: Vapaakouluja olemme tukeneet ja vaatineet puolueen alusta lähtien. On nyt huolestuttavaa että äidinkielen opetus on vähentynyt niinkuin myös ruotsi toisena kielenä. Kd vaati taatun miniajan opetusta koulussa näissä aineissa! Kd vaati myös oman E-post osoitteen joka oppilaalle!
Turvan tunne vanhusten huollossa on suuri haaste kasvavan määrän tautta. Kuntien vastuu on kasvanut ja me Kristdemokraatit tuimme Persson-rahojen jakamista kunnille siksi että vaadimme enemmän hoitopaikkoja sairaskoteihin niinkuin sairaanhoitoon. Kaikilla hoitoajoilla painotamme kaksikielisen henkilökunnan tarpeeta ja esimerkiksi Eskilstuunassa olen aikuislautakunnassa edellättänyt päätöksen seitsämästa paikasta seniilidementtisille. Päätökseen sisältyy myös suomenkielistä henkilökuntaa joka tasolla ja tulen seuraamaan että budgettityössä tulee näyttäytymään myös tosi tahto todeuttaa päätös. Eläkeseuroille on annetava tukea työstään joka johtaa yhteisyyteen ja rikastuttavaan toimintaan. Eläkkeet tulee korottaa 200-sadalla entiselle tasolle.